Kaikenlaisia niitä Myökkipyökki-metsässä pyöriikin. Ettei vain olisi se Maija Poppanen?

Ainon Sumatiketopela oli eilen  vastustamattoman ihana - Pienet ystävämme!

Ja justiinsa sattui käteeni jo unohtunut kirja Hyppelihiiri Myökkipyökki-metsässä, joten tässä vastaukseksi kahden moon pari.

Liitetäänpä tähän vielä Mummeli Metsähiiren laulu:

Kun nyt pieni hiiri ulos käy,

varokoon hän ettei vaaraa näy.

Moni täällä tahtoo mielikseen

herkullisen hiiripaistin

ateriakseen.

Minut kukaties,

sinut kukaties,

tai kukaties tra-la-lei.

 

Vanha pöllö puussa kököttää

ja hän sieltä tarkkaan tähyää,

vaanii, ken se kulkee aukealla,

ken kulkee tämän suuren

varjon alla.

Minä kukaties,

sinä kukaties,

tai kukaties tra-la-lei.

 

Metsässä on pesä ketulla,

ei sen luokse hiiri uskalla.

Mikko Repolainen vaanii siellä

ja hiiren lähestyvän

tahtoo hän niellä.

Minut kukaties

sinut kukaties,

tai kukaties tra-la-lei.