Itse kortinteko, ATC, huomista haastetta varten sujuu jouhevasti. Olen jo päättänyt kokeilla muuten valmiiseen kuvaan postin eilen tuomia kivoja leimakirjaimia, niitä joissa ei ole sitä puukapulaa mukana. Nimi on...

Mutta varovaisuus ennen kaikkea. Tämä muste, jonka pitäisi istua kuin tauti, on minulle myös outo. Siispä ensin pitää harjoitella suttupaperille.

Hyvin menee ja kivalta näyttää!

Siispä keskelle korttia vaan rohkeasti. Mitä ihmettä! Pelkkä suttu! Ei jälkeäkään linjakkaasta Å-kirjaimesta! Mutta eipä voisi ollakaan, olen lämässyt tuon pienen kirjaimen nurinpäin cd-kotelon päälle. Siis olen leimannut leimasin väärällä puolella.

No, suunnitelmillahan on tapana muuttua...onneksi on tuo pieni kuva jonka voin liimata sutun päälle ja jatkaa leimaamista. Nyt tulevat kirjaimetkin oikein päin.

Valmista ja sitten siivoamaan. Roskat pois! Ja nyt noiden pienien upouusien ihanien kirjainten pesu. Mutta missä piileksii Å. Ei missään ei missään tässähän se juuri oli...ei kai taas tuolla jättiroskiksessa.

Rauhallisesti, käyn kaiken läpi. Siinähän se nököttää, työtuolillani nustepuoli ylöspäin. Kurkotan tehdäkseni pyllytarkastuksen, farkut ovat ne hyvät...mutta vaikka takapuolseni suuri onkin, en tiedä vieläkään lukeeko siinä Å. Viimeistään illalla se selviää, poikani ei kyllä jätä huomauttamatta...

Ja sitten leimasinten pesuun, mutta ensin kyllä tukin lavuaarin reiät...

Lupaan etten vähään aikaan kirjoita enää näistä sattumoisista, teen seuraavaksi vaikka sarjakuvan jos on pakko...